Juha Malmi / Vantaa

Seniorikansalaisten aseman parantaminen tulevaan hallitusohjelmaan!

Nykyisen hallituksen aikana kunnissa on kuntatalouden säästöihin vedoten ryhdytty leikkaamaan vanhustenhuollon palveluja kovalla kädellä. Vanhusten kiistaton oikeus elämäntilanteen edellyttämään hyvätasoiseen hoivaan ja hoitoon ei toteudu. Pahimmillaan kyse on vanhusten laiminlyönneistä ja heitteillejätöistä. Monet vanhukset jäävät täysin yksin ongelmiensa kanssa. Nykyisen hallituksen toiminta on ollut edesvastuutonta.

Tulevien kansanedustajien ja hallituksen on sitouduttava hallitusohjelmassa siihen, että seniorit saavat tarpeen vaatiessa asianmukaista ja ammattitaitoista hoivaa nopeasti lähipalveluna.

Valtion täytyy kantaa sille kuuluva vastuu peruspalvelujen säilyttämisestä. Kunnille on turvattava riittävät taloudelliset resurssit palvelujen toteuttamiseen. Vanhustenhuollon kasvavien tarpeiden tyydyttämistä ei saa uhrata julkisen talouden säästöihin.

****************************************************************************************

Seniorien oikeudet vanhuspalveluihin turvattava lailla

Senioreille tulee taata subjektiivinen oikeus tarvitsemaansa hoitoon uudella vanhuspalvelulailla. Laissa on määriteltävä vanhusten oikeudet palveluihin, palvelujen järjestämisvastuu ja rahoitus. Lakiin on sisällytettävä määrällisten tavoitteiden lisäksi

myös laatukriteerit.

********************************************************************

Eläkkeitä nostettava vähintään 100 eurolla

Eläkkeiden ostovoiman korjaamiseksi eläkkeisiin on tehtävä vähintään

100 euron tasokorotus. Lisäksi eläkkeiden indeksikorotukset on sidottava tasapuolisesti palkka- ja elinkustannuskehitykseen.

********************************************************************

Vanhuspalvelujen laadunvalvontaa on tehostettava

Kuntiin on perustettava senioriasiamiehen virka laadunvalvontaan.

Vanhusneuvostojen vaikutusvaltaa on lisättävä päätöksenteossa

palvelujen hinta ei saa olla määräävässä asemassa laadun kustannuksella.

********************************************************************

Vanhuspalvelujen rahoitus valuu EU-byrokratiaan

On täysin käsittämätöntä, että samaan aikaan kun seniorikansalaistemme palveluja on heikennetty ja eläkkeiden ostovoima on kutistunut roimasti niin EU:lle on maksettu tämän hallituksen aikana järjettömät yli 2000 miljoonaa euroa puhtaana käteen. Lisäksi Kreikalle myönnettiin 1600 miljoonaa euroa lainaa ilman minkäänlaisia vakuuksia. Tämän jälkeen on aivan turha tulla sanomaan, että ei ole varaa laittaa senioriasioita kuntoon.

*****************************************************************************************

Omaishoitajien asemaan parannus

Omaishoitajien tekemä työmäärä vastaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työmäärää. Kunnat säästävät omaishoitajien raskaan työn ansiosta yli 300 miljoonaa euroa vuodessa, mutta omaishoitajat maksavattyöstään kovan hinnan. He uupuvat ja masentuvat, koska vapaa-ajan mahdollisuudet ovat täysin riittämättömät.

Sellaisesta omaishoidontyöstä, joka edellyttää ympärivuorokautista hoitoa maksetaan palkkaa kokonaista 2 euroa tunnilta. Tästä menee vielä verot eikä omaishoitaja saa tehdä muuta työtä. Mikäli tuleva hallitus ei tee pikaisesti parannuksia omaishoitajien asemaan niin

terveydenhoitojärjestelmämme on vaarassa romahtaa.

omaishoidontukea on korotettava 200 eurolla
vapaapäivien määrä on nostettava viiteen (5) päivään kuukaudessa
omaishoidontuenkriteerit yhtenäistettävä ja tuenmaksu siirrettävä Kelaan

Nämä parannukset eivät aiheuta kustannuksia yhteiskunnalle. Turvaamalla omaishoitajaresurssit vähennetään tarvetta kalliiseen laitoshoitoon ja havaitaan riittävän varhain muutokset terveydentilassa, jolloin niiden hoitaminen tulee huomattavasti edullisemmaksi.

**********************************************************************

Maahanmuuttopolitiikkaa järkeistettävä

Suomen täytyy pitää huolta ensisijaisesti suomalaisista. Suomalaisten

työllisyydestä. Kun kaikki voitava on sen eteen tehty, pitää seuraavaksi

pyrkiä työllistämään maassamme jo oleskelevat työttömät maahanmuuttajat. Vasta tämän jälkeen maahamme voidaan ottaa uusia maahanmuuttajia.

Tällöin on kuitenkin varmistettava se, että tänne tulevilla maahanmuuttajilla on perusedellytykset tulla maassamme toimeen.

Tämä voidaan järjestää siten, että jo lähtömaassa ennen Suomeen tuloa varmistetaan riittävä suomen kielen ja suomalaisen yhteiskunnan tuntemus sekä valmiudet työllistyä Suomessa. Tämä olisi sekä maahanmuuttajien että Suomen edun mukaista.

Tällaisen järkevämmän maahanmuuttopolitiikan kustannukset olisivat huomattavasti pienemmät ja samalla maahanmuuttajien kotouttaminen nopeutuisi. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia, mikäli haluamme pitää huolta oman maan kansalaisistamme.

******************************************************************************************

Työttömyys saatava hallintaan

Suomessa on lähes miljoona köyhyydessä elävää ihmistä. Työttömien ja eläkeläisten lisäksi myös yhä useammat työssäkäyvät elävät köyhyydessä.

Työttömyys on pääsyy köyhyyteen. Nykyinen hallitus ei ole pystynyt nujertamaan työttömyyttä. Meillä on yli 300 000 työtöntä ja jopa joka neljäs nuori on ilman työtä. Köyhyyden aiheuttama perusturvallisuuden puute ja menetetty usko parempaan tulevaisuuteen ajavat monet ihmiset ja perheet umpikujaan. Jokaiselle työttömälle tulee turvata työ-, koulutus- tai työharjoittelupaikka. Mikäli tähän ei pystytä niin perusturvaetuuksia pitää nostaa niiden ostovoiman heikkenemisen vuoksi.

Tämä hallitus on ollut rikkaiden hallitus. Rahaa on tarvottu lapiokaupalla hyväosaisten syliin. Seuraavan hallituksen ja kansanedustajien tehtävä on jakaa yhteiskunnan verotulot nykyistä oikeudenmukaisemmin ja turvata kansan yhtenäisyys. Köyhyyden ja tuloerojen kasvu on pysäytettävä.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

KATRIINAN TERVEYSASEMA ON SÄILYTETTÄVÄ!

Vantaalaiset ovat ilmaisseet selvän kantansa siitä, että he haluavat säilyttää nykyiset lähiterveysasemat. Minä kunnioitan kansan mielipidettä ja toimin päätöksentekijänä sosiaali- ja terveyslautakunnassa sen mukaisesti.

Useimmille ihmisille terveydenhuolto on kunnan tärkein palvelu. On täysin oikeutettua, että veronmaksajat vaativat verorahojensa vastineeksi toimivat lähiterveyspalvelut.

Tulen äänestämään sekä Katriinan että muiden lähiterveysasemien säilyttämisen ja palvelun parantamisen puolesta. Perusterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää toimintaa, joka täytyy olla saatavissa lähiterveysasemalta.

HAKUNILAN JA LÄNSIMÄEN TERVEYSASEMIA EI TULE YKSITYISTÄÄ!

Virkamiesvalmistelussa on Vantaa-sopimuksen linjausten mukaisesti Hakunilan ja Länsimäen terveysasemien yksityistäminen. Perussuomalaiset eivät ole mukana

Vantaa-sopimuksessa. Perussuomalaisena kaupunginvaltuutettuna ja sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä en tule hyväksymään näiden terveysasemien yksityistämistä. Hakunilan suuralueelle ei todellakaan kaivata Peijaksen MedOne-tyylistä pörssiyhtiötä, jonka päätarkoituksena on tuottaa voittoa omistajilleen. MedOne-yrityksen ”tuottavuus” perustuu potilaiden epäinhimilliseen kohteluun.

Hädässä olevia ihmisiä käännytetään kotiin. Potilaiden vastaanottomääriä on vähennetty lähes 20 %. Tämä on vastuutonta toimintaa, jota ei voi hyväksyä missään olosuhteissa.

JULKISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAA ON KEHITETTÄVÄ

HENKILÖKUNNAN TOIMESTA - EI VIRKAMIESTEN!

Terveysasemien toiminnan kehittämiseksi olisi perustettava niiden omasta henkilökunnasta koostuva kehitystyöryhmä, jonka tehtävänä olisi tehdä konkreettiset ehdotukset siitä, miten palvelua voitaisiin parantaa ja jonoja lyhentää. Olen vakuuttunut siitä, että he tämän asian parhaiten tietävät ja osaavat myös toteuttaa, jos heille resurssit annetaan. Virkamiesjohto ajaa tällä täydellä vimmalla sosiaali- ja terveydenhuollon yksityistämistä, liikelaitostamista ja ulkoistamista. Tuntuu siltä, että meillä on johtamisongelma. Jäitä hattuun ja järki käteen!

TÄSSÄ VIELÄ PERUSSUOMALAISEN SOSIAALI- JA TERVEYSRYHMÄN

KANNANOTTO:

Lähiterveysasemat säilytettävä ja palvelua parannettava

Veronmaksajien tärkeimmäksi arvostama palvelu on useiden tutkimusten mukaan terveydenhuolto. Ihmiset ovat oikeutetusti sitä mieltä, että kun he maksavat veroja kunnalle niin he saavat vastineeksi hyvät ja toimivat terveyspalvelut lähellä kotia.

Vantaa ei ole mikään poikkeus. Vantaalaiset ovat julkisuudessa käydyn terveysasemakeskustelun aikana tuoneet selvästi esiin kantansa suunniteltuun terveysasemien keskittämiseen ja lähipalvelujen karsimiseen. 30.000 vantaalaista on allekirjoittanut adressin lähiterveysasemien säilyttämisen puolesta. Tällä kannalla on vantaalaisten selvä enemmistö.

Kansa vaatii kaikkien nykyisten terveysasemien säilyttämistä ja niiden palvelujen parantamista. Tämä edellyttää lisäresursseja ja toiminnan tehostamista, jotta terveysasemilla olisi ihan aidosti edellytyksen parempaan asiakaspalveluun, jonotusaikojen lyhentämiseen ja palveluvalikoiman monipuolistamiseen.

Lähiaikoina tehtävä päätös tulevasta terveysasemaverkostosta linjaa terveysasemien toiminnan pitkälle tulevaisuuteen. Perussuomalaiset eivät aio olla mukana julkisen terveydenhuollon alasajossa vaan vaatii kaikkien lähiterveysasemien säilyttämistä ja niiden toiminnan parantamista. Vantaan tulee perustaa terveysasemien kehittämisen työryhmä - Terkkari - jossa on oltava ehdottomasti kattava edustus suoritusportaan henkilöstöstä.

Valtion kunta- ja palvelurakenneuudistus -hankkeessa (PARAS) edellytetään, että yhden terveysaseman asukaspohjan pitää olla 20.000 henkilöä. Vantaalla on 200.000 asukasta, joten PARAS-hankkeen mukaisesti Vantaalla voisi olla 10 terveysasemaa. Helsingissä on 26 terveysasemaa, mikä suhteutettuna asukaslukuun vastaisi sitä, että Vantaalla voisi olla 9 terveysasemaa. Nyt niitä on vain kahdeksan. Helsingin terveysasemilla on yhteensä 1420 työntekijää Vantaalla 323. Asukaslukuun suhteutettuna Vantaalla on 160 henkilön vaje hoitohenkilökunnan, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien osalta. Mikäli tämä henkilöstövaje korjattaisiin, hoitoon pääsisi ilman pitkiä jonotusaikoja ja henkilökunnalla olisi enemmän aikaa potilaille.

Vantaan Perussuomalaisten keskeiset vaatimukset ovat seuraavat:

Kaikki nykyiset terveysasemat säilytetään
Terveysasemien toiminnan kehittämiseksi perustetaan henkilöstöstä muodostuva kehitysryhmä, jolle annetaan myös aikaa ja resurssit kehitystyön toteuttamiseksi
Kehitysryhmä tekee konkreettiset ehdotukset toiminnan, palvelun ja työolosuhteiden parantamiseksi
Kehitystyön yhteydessä laaditaan henkilöstön kannustinjärjestelmä, jossa palkitaan henkilöstö

· uusista palveluratkaisuista jonotusaikojen lyhentämiseksi

· mitatusta asiakastyytyväisyydestä

· aikaansaaduista toiminnan säästöistä

Kolmesta terveysasemasta kehitetään palvelukeskuksia, joista saa myös erikoissairaanhoitoa

Perusterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää toimintaa, joka täytyy olla saatavissa lähiterveysasemalta. Riittävän varhain havaittu ongelma tai sairaus säästää huomattavasti terveydenhuollon kustannuksia, mikäli se hoidetaan riittävän ajoissa ja asianmukaisella tavalla.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tammi-Helmikuu 2010

Terveysasemat säilytettävä nykyisellään

Vantaa-sopimuksessa päätettiin keskittää terveyspalvelut kolmeen laajan palvelun yksikköön Myyrmäkeen, Tikkurilaan ja Koivukylä/Korsoon. Muihin terveysasemiin

jäisi ainoastaan ns. kevyet lähipalvelut. En ole tähän päivään mennessä saanut vastausta siihen mitä nämä ”kevyet lähipalvelut” ovat.

Viime toukokuussa äänestin Hakunilan ja Länsimäen yhdistymisen valmistumisen käynnistämistä vastaan. Hävisimme äänestyksen 13 - 3. Tässä yhdistymisessä oli kyse hyvin toimivan Länsimäen ja resurssivajeesta kärsivän Hakunilan terveysaseman yhdistämisestä siten, että henkilökuntaa vähennettäisiin 10 henkilöllä. Tästähän tässä on kysymys muidenkin terveysasemien osalta. Palvelut halutaan keskittää ja säästöt saadaan henkilökuntaa vähentämällä. Se merkitsee palvelun heikentämisestä, josta kärsivät eniten vanhukset, vammaiset ja lapsiperheet.

Terveysasemakeskustelu käy nyt kuumana. Terveysasemien säilyttämistä kannattavaan adressiin on kerätty jo lähes 30.000 nimeä ja puolueet ovat alkaneet ottaa asian tosissaan. Hyvä niin. Terveydenhuolto on ihmisten perusturvallisuutta ja monille se tärkein yhteiskunnan tarjoama palvelu. Terveysasemat on säilytettävä ja niiden toimintaa on parannettava nykyisestään.

----------

Hakunilan perheneuvola menetettiin

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti lakkauttaa Hakunilan perheneuvolan toiminnan äänin 10-5. Tämä päätös on hyvä esimerkki siitä, kuinka järjettömiä päätöksiä voidaan tehdä, vaikka kaikki perustelut olivat perheneuvolan säilyttämistä puoltavia. Seuraavassa esityksemme, joka siis hävisi.

Esitämme, että Hakunilan perheneuvolan palvelujen keskittämisestä Karsikkokujan, Tikkurilan ja Länsi-Vantaan perheneuvoloihin luovutaan. Hakunilan perheneuvolan toimintaa tulee jatkaa entisissä tiloissa.

Eriävä mielipide ja sen perustelut:

Hakunilan perheneuvolan asiakkaiden hajauttaminen kolmeen eri pisteeseen Vantaalla ei ole perheiden eikä heidän lastensa etujen mukaista. Siitä ei myöskään saada säästöjä, minkä pitäisi olla yksi päällimmäisistä tavoitteista.

Hakunilan perheneuvolan säilyttämistä puoltavat seuraavat oleelliset seikat:

sijainti omalla asuinalueella mahdollistaa isompien lasten itsenäisen liikkumisen perheneuvolaan
tämä lisää suoritteita, kun vanhempien aikatauluja ei tarvitse aina ottaa huomioon
asiakkaille voidaan tarjota myös aikoja, jotka eivät helposti sovi työssäkävijöille
sijainti asiakkaiden ja yhteistyötahojen lähellä mahdollistaa työntekijöiden tehokkaan ajankäytön
työntekijöiden matkoihin ei kulu aikaa eikä niistä aiheudu matkakorvauksia
Hakunilan perheneuvolan saavutettavuus on hyvä myös julkisilla kulkuneuvoilla
Hakunilan suuralueen asiakkaina oli v.2008 jopa 191 perhettä, joista 10 % maahanmuuttajia

= Huomattavat säästöt ajankäytössä verrattuna perheneuvolan hajauttamiseen kolmeen pisteeseen

Jos Hakunilan perheneuvola siirretään niin:

osa suunnitelluista terapioista voi jäädä toteutumatta, joka lisäisi kustannuksia esim. erikoissairaanhoidon tarpeen muodossa
koulujen työntekijöiden, kuraattoreiden ja koulupsykologien työkuormitus lisääntyisi

oppilashuollossa mahdollisuus ennaltaehkäisevään työhön vähenisi ja moniongelmallisuus lisääntyisi varhaisen puuttumisen mahdollisuuksien vähetessä
työn tuottavuus voi laskea huomattavasti työmatkoihin kuluvan tehottoman ajankäytön vuoksi

Kuten varsinaisessa esityksessä todetaan niin asiointietäisyydet kasvavat eikä Hakunilan suuralueen lapsiasiakkaiden kulkeminen yksin perheneuvolapalveluihin ole enää mahdollista. Perheneuvolan työntekijöiden työajasta kuluu aikaisempaa suurempi osuus palavereihin siirtymisiin, kun perheneuvola sijaitsee kaukana muista asiakastyötä tekevistä palveluista ja asiakkaan asuinalueesta.

----------

Valtuustoaloite

Omaishoitajille oma merkkipäivä ja julkinen tunnustus arvokkaasta työstä

Tein valtuustoaloitteen omaishoitajapäivästä. Sain siitä jonkun verran kritiikkiä omaishoitajilta. Perustelin heille miksi tein tämän aloitteen. He ymmärsivät. Kysymys on siitä, että omaishoitajien aseman parantamiseksi ei ole lukuisista puheista ja esityksistä huolimatta tehty juuri mitään. Tämän aloitteen tarkoitus oli pitää omaishoitajien asiaa julkisuudessa ja pinnalla niin kauan kun eduskuntaan saadaan sellainen hallitus, että tämä asia laitetaan kuntoon.

Aloitteen sisältö

Esitetään, että Vantaalla otetaan käyttöön Omaishoitajapäivä, jolloin kaikille yli vuoden omaishoidontyötä tehneille henkilöille myönnetään kaupunginjohtajan allekirjoittama Kunnia-Diplomi.

Lisäksi kymmenen ansioitunutta omaishoitajaa palkitaan Omaishoitajamitalilla kaupungintalolla vuosittain järjestettävässä tilaisuudessa. Omaishoitajamitalin myöntämisen perusteena olisi työn sitovuus ja vaativuus sekä sen kesto.

Perustelut

Tämän aloitteen yhteydessä on erityisesti painotettava sitä, että Omaishoitajapäivä ei korvaa millään muotoa sitä raskasta työtä ja niitä uhrauksia, joita omaishoitajat tekevät lähimmäistensä eteen. Mutta se olisi merkittävä viesti kaupungin taholta omaishoitajille heidän työnsä arvostuksesta, missä Vantaa voisi kaupunkina olla edelläkävijä. Aikanaan Vantaan esimerkki voisi johtaa kansallisen Omaishoitajapäivän

perustamiseen.

Olen havainnut viime valtuustovuoden aikana, että valtuutetut arvostavat omaishoitajien tekemää työtä. Luultavasti sinäkin olet yksi heistä. Omaishoitajien tekemä työmäärä vastaa Suomessa koko sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilökunnan tekemää työtä. Ilman heidän työpanostaan emme tule selviytymään väestön ikääntymisen hoitoalalle tuomista haasteista. Omaishoitajien työn avulla Vantaa säästää useita miljoonia euroja vuodessa.

Taloudellisista syistä omaishoidontuen määrää on Vantaalla pienennetty ja tuen saannin kriteereitä on tiukennettu. Lakisääteisiä vapaapäiviä moni omaishoitaja ei työn sitovuudesta johtuen pysty pitämään. Omaishoitajat kokevat ymmärrettävästi, että heidän työtään ei arvosteta. Omaishoitajat ansaitsevat julkisen tunnustuksen.

Kustannukset

Omaishoitajapäivä ei juuri aiheuttaisi kustannuksia. Ne muodostuisivat lähinnä Diplomin painattamisesta, postituksesta ja mitalin toteuttamisesta.

Edellä olevan perusteella ehdotetaan,

että Vantaalla otetaan käyttöön Omaishoitajapäivä, jolloin kaikille yli vuoden omaishoidontyötä tehneille henkilöille myönnetään kaupunginjohtajan allekirjoittama Kunnia-Diplomi ja kymmenen ansioitunutta omaishoitajaa palkitaan Omaishoitajamitalilla

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Marras-Joulukuu 2009

Sosiaali- ja terveystoimen budjetti alimitoitettiin tietoisesti

Sosiaali- ja terveyspalveluille myönnettiin vuodelle 2010 vain 5 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin tänä vuonna on tarvittu. Todellinen tarve on vähintään 20 miljoonaa enemmän. Pelkästään toimeentulotukimenot kasvavat lähes 15 miljoonaa euroa vuonna 2010. Pidän erittäin moraalittomana tällaista taloudenpitoa, missä tietoisesti varataan paljon vähemmän rahaa palvelujen ylläpitämiseen kuin todellisuudessa tarvittaisiin.

Ensi vuonnakin on odotettavissa runsaasti ilmoituksia eri palvelujen määrärahojen loppumisesta, millä perusteella palveluja sitten leikataan tai lakkautetaan. Hirttosilmukka kiristyy. Ongelmat kasvavat ja palvelut heikentyvät. Ihminen on unohdettu.

Lupasin edellisessä viestissäni esittää tärkeänä pitämiäni muutoksia vuoden tärkeimmässä kokouksessa eli kaupunginvaltuuston vuoden 2010 talousarvion käsittelyssä 16.11.2009. Näin tein. Siitäkin huolimatta, että esityksillä ei ollut läpimenomahdollisuuksia. Omassa ryhmässäkin kyselivät, että miksi noin aiot toimia, kun et niitä esityksiä kuitenkaan saa läpi. Kerroin, että en ole tullut valtuustoon alistumaan muiden päätöksiin vaan esittämään omat vaihtoehtoni ja valtuuston budjettiriihi on juuri oikea paikka ne esitykset tehdä.

Sanoin myös, että kaikkein tärkeintä on pitää kiinni äänestäjille antamistamme vaalilupauksista ja osoittaa, miten me olisimme toimineet, jos olisimme saaneet asioista päättää. Osa ryhmästämme kannatti esityksiä, osa ei. Kokouksen alku oli tragikoominen, kun valtapuolueet aikoivat estää esitysteni teon sillä perusteella, että niistä ei oltu ETUKÄTEEN SOVITTU. Ymmärsivät lopulta, että valtuusto on kunnan ylin päättävä elin, joten ehkä on parempi antaa sen Malmin tehdä esityksensä. Tässä otteita suoraan ratkaisevan kokouksen pöytäkirjasta:
---------
Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Juha Malmi esitti valtuutettu Mika Niikon kannattamana muutettavaksi strategiakartan kohdassa Palvelutason ylläpito olevan ensimmäisen tekstikohdan kuulumaan: "sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen laadun ja saatavuuden turvaaminen nykytasolla".

Ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat II varapuheenjohtaja Malmin esitystä, äänestävät ei. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 54 jaa-ääntä ja 11 ei-ääntä 2 jäsenen ollessa poissa kokouksesta, joten muutosesitys oli tullut hylätyksi.

Talousarvioon jäi siis teksti "sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen turvaaminen", mikä käytännössä merkitsee palvelujen alasajoa lakisääteiselle tasolle.
--------
Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Juha Malmi esitti valtuutettu Mika Niikon kannattamana muutettavaksi strategiakartan kohdassa Palvelutason ylläpito olevan viimeisen tekstikohdan kuulumaan: "palvelutarjonnan jatkuva kehittäminen".

Ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat II varapuheenjohtaja Malmin esitystä, äänestävät ei. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 55 jaa-ääntä ja 10 ei-ääntä 2 jäsenen ollessa poissa kokouksesta, joten muutosesitys oli tullut hylätyksi.

Talousarvioon jäi siis teksti "palvelutarjonnan jatkuva priorisointi", mikä käytännössä merkitsee palvelujen karsimista ja keskittämistä.
--------
Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Juha Malmi esitti valtuutettu Mika Niikon kannattamana lisättäväksi kappaleeseen "Ikääntyneiden ihmisten osuus ..." tekstin: "Omaishoitajien työ on ensiarvoisen tärkeää ja tuo kaupungille huomattavat säästöt. Omaishoitajien asemaa parannetaan ja omaishoitajuuteen kannustetaan aktiivisilla toimilla." ja lisättäväksi Talousarviovuoden uudeksi tavoitteeksi: "Omaishoitajien
asemaa parannetaan ja omaishoitajuuteen kannustetaan."

Ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat II varapuheenjohtaja Malmin esitystä, äänestävät ei. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 58 jaa-ääntä ja 8 ei-ääntä 1 jäsenen ollessa poissa kokouksesta, joten muutosesitys oli tullut hylätyksi.

Talousarvioon ei siis saatu lisäystä, mikä olisi parantanut omaishoitajien asemaa, tunnustanut heidän kaupungille tuomat huomattavat säästöt ja antanut arvostusta omaishoitajien työlle.
--------
Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Juha Malmi esitti valtuutettu Mika Niikon kannattamana muutettavaksi kappaleen "Taantumasta huolimatta ..." kuulumaan: "Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala turvaa palvelutason ylläpidon ja jatkuvan kehittämisen. Palvelukriteereitä ei tiukenneta, mutta niitä yhdenmukaistetaan, jotta varmistetaan asiakkaiden yhdenvertaisuus palvelujen saannissa."

Ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat II varapuheenjohtaja Malmin esitystä, äänestävät ei. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 61 jaa-ääntä ja 5 ei-ääntä 1 jäsenen ollessa poissa kokouksesta, joten muutosesitys oli tullut hylätyksi.

Talousarvioon jäis siis teksti "palvelukriteerien tarkistaminen varmistaa palvelujen tarkoituksenmukaisen kohdentumisen sekä asiakkaiden yhdenvertaisuuden palvelujen saannissa", mikä käytännössä merkitsee palvelukriteerien tiukentamista ja asiakkaiden pudottamista palvelujen ulkopuolelle.
-------
Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Juha Malmi esitti valtuutettu Mika Niikon kannattamana lisättäväksi talousarviokohtaan 1 800 000 euroa terveydenhuollon palvelujen ylläpitämiseen vuoden 2009 tasolla.

Ne, jotka vastustavat II varapuheenjohtaja Malmin esittämää määrärahalisäystä, äänestävät jaa, ja ne, jotka sitä kannattavat, äänestävät ei. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 60 jaa-ääntä ja 5 ei-ääntä 1 jäsenen äänestäessä tyhjää ja 1 jäsenen ollessa poissa kokouksesta, joten muutosesitys oli tullut hylätyksi.

Talousarvioon ei siis saatu riittävää rahoitusta ensi vuodelle terveyspalvelujen tason säilyttämiseen nykytasolla.
-------
Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Juha Malmi esitti valtuutettu Mika Niikon kannattamana lisättäväksi talousarviokohtaan 2 000 000 euroa perhepalvelujen ylläpitämiseen vuoden 2009 tasolla.

Ne, jotka vastustavat II varapuheenjohtaja Malmin esittämää määrärahalisäystä, äänestävät jaa, ja ne, jotka sitä kannattavat, äänestävät ei. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 58 jaa-ääntä ja 6 ei-ääntä 2 jäsenen äänestäessä tyhjää ja 1 jäsenen ollessa poissa kokouksesta, joten muutosesitys oli tullut hylätyksi.

Talousarvioon ei siis saatu riittävää rahoitusta ensi vuodelle perhepalvelujen tason säilyttämiseksi nykytasolla.
-------
Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Juha Malmi esitti valtuutettu Mika Niikon kannattamana lisättäväksi talousarviokohtaan 200 000 euroa lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen saatavuuden parantamiseen ja 200 000 euroa lasten ja nuorten ennaltaehkäisevään toimintaan.

Ne, jotka vastustavat II varapuheenjohtaja Malmin esittämää määrärahalisäystä, äänestävät jaa, ja ne, jotka sitä kannattavat, äänestävät ei. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 56 jaa-ääntä ja 8 ei-ääntä 2 jäsenen äänestäessä tyhjää ja 1 jäsenen ollessa poissa kokouksesta, joten muutosesitys oli tullut hylätyksi.

Talousarvioon ei siis saatu riittävää rahoitusta ensi vuodelle lasten ja nuorten ongelmien hoitoon.
------
Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Juha Malmi esitti valtuutettu Pietari Jääskeläisen kannattamana lisättäväksi talousarviokohtaan 6 700 000 euroa vanhus- ja vammaispalvelujen ylläpitämiseen vuoden 2009 tasolla.

Ne, jotka vastustavat II varapuheenjohtaja Malmin esittämää määrärahalisäystä, äänestävät jaa, ja ne, jotka sitä kannattavat, äänestävät ei. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 59 jaa-ääntä ja 7 ei-ääntä 1 jäsenen ollessa poissa kokouksesta, joten muutosesitys oli tullut hylätyksi.

Talousarvioon ei siis saatu riittävää rahoitusta ensi vuodelle vanhus- ja vammaispalvelujen tason säilyttämiseksi nykytasolla.
------
Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Juha Malmi esitti valtuutettu Pietari Jääskeläisen kannattamana lisättäväksi talousarviokohtaan 696 000 euroa omaishoitajien aseman parantamiseksi ja kustannussäästöjen aikaansaamiseksi kotihoidon palveluissa sekä laitoshoidossa.

Ne, jotka vastustavat II varapuheenjohtaja Malmin esittämää määrärahalisäystä, äänestävät jaa, ja ne, jotka sitä kannattavat, äänestävät ei. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 57 jaa-ääntä ja 8 ei-ääntä 1 jäsenen äänestäessä tyhjää ja 1 jäsenen ollessa poissa kokouksesta, joten muutosesitys oli tullut hylätyksi.

Talousarvioon ei siis saatu riittävää rahoitusta omaishoitajien aseman parantamiseksi.
------
Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Juha Malmi esitti valtuutettu Pietari Jääskeläisen kannattamana
lisättäväksi talousarviokohtaan 200 000 euroa koulujen retkitoiminnan tukemiseen.

Koulujen retkitoiminta joudutaan siis monessa koulussa järjestämään vanhempien rahoituksella, mikä asettaa koululaiset eriarvoiseen asemaan.
------
Periaatteenani esitysten suhteen oli se, että ainakin yksi valtuustoryhmästämme niitä kannattaa, jotta esitän ne budjettiriihessä. Valitettavasti seuraavat esitykset jäivät sitten tekemättä:

Esitin, että että kaupunginvaltuusto ottaa Vantaan vuoden 2010 talousarvioon kohtaan 13 lisäyksenä 350 000 euroa riittävän monipuolisen ja ravitsevan ruoan turvaamiseksi peruskouluissa ja päiväkodeissa.

Esitin, että kaupunginvaltuusto ottaa Vantaan vuoden 2010 talousarvioon kohtaan 12 40 lisäyksenä 300 000 euroa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi.

Esitin, että sosiaali- ja terveysasemaverkostoa kehitetään siten, että viidestä sosiaali- ja terveysasemasta muodostetaan laajan palvelun yksiköt, jotka tarjoavat myös erikoissairaanhoidon palveluja. Sosiaali- ja terveysasemien keskittämistä täydentää lähipalveluverkosto, joista on saatavissa lääkäritasoisia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Esitin, että kaupunginvaltuusto ottaa Vantaan vuoden 2010 talousarvioon kohtaan 11 10 lisäyksenä 300 000 euroa pienyrittäjyyden toimintaedellytysten parantamiseksi.

Esitin, että kaupunginvaltuusto ottaa Vantaan investointisuunnitelmaan vuodelle 2012 Rekolan uuden päiväkodin rakentamiseen tarvittavan investointivarauksen 2,4 miljoonaa euroa.

Vielä lopuksi tiedoksi, että Sosiaali- ja terveydenhuollon budjettiin oli vuodelle 2008 varattu 6,8 miljoonaa euroa ja tälle vuodelle 25 miljoonaa euroa liian vähän rahaa. Eli budjetit olivat selvästi alimitoitetut ja hyvissä ajoin on ollut tiedossa, että palveluja ei pystytä turvaamaan. Tästä voisi tehdä sen johtopäätöksen, että Vantaan sosiaali- ja terveystoimi varaa tarkoituksella liian vähän rahaa budjettiin, millä perusteella sitten voidaan karsia palveluja, kun määrärahat loppuvat. Näinhän tapahtui tänäkin vuonna esim. omaishoitajien osalta.

Vuodelle 2010 on budjetoitu ainoastaan 7 miljoonaa euroa enemmän kuin tälle vuodelle. Kustannustekijöiden nousu ja väestön ikääntyminen olisi edellyttänyt kuitenkin 25 miljoonaa euroa palvelujen turvaamiseksi nykytasolla. Vantaa-sopimus ja vanhojen puolueiden tekemät budjettipäätökset tulevat merkitsemään lähipalvelujen karsimista ja keskittämisiä muutamiin yksiköihin Vantaalla. Vanhus- ja vammaispalvelut tulevat kärsimään eniten. Esitykseni oli investoida rakennusten sijaan myös ihmisiin edes yhden prosentin verran investointiin varatuista rahoista myymällä kaupungin kiinteistö- ja maaomaisuutta 10 miljoonalla eurolla. Esitys ei saanut kannatusta. Veronkorotukset ja sosiaali- ja terveystoimen sekä terveysasemaverkoston leikkaukset olivat muille se helpoin vaihtoehto.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lokakuu 2009

Tässä kerron mitä ensi vuotta koskevissa budjettineuvotteluissa 2.11 tapahtui. Se oli kuntalaisten kannalta vuoden tärkein neuvottelu.

Vantaan ensi vuoden talousmäärärahoja koskevat neuvottelut ovat ohi. Oli se vaan kokemus sekin. Olen vieläkin täyttä ymmärrystä vailla ja otsa kurtussa. Ihan neuvottelujen aluksi ilmoitettiin, että niitä määrärahaehdotuksia, joita Kokoomus ja Sdp eivät hyväksy, on turha esittää. Niitä ei edes käsitellä.

Kaikkien puolueiden ehdotukset oli listattu paperille ja siitä sitten järjestyksessä eteenpäin. Neuvottelut kestivät kymmenen tuntia, joista noin 8 tuntia käytettiin tekstiehdotusten pilkuttamiseen ja vääntämiseen verbistä ja adjektiiveista toiseen. Se tuntui olevan sitä mieluisinta puuhaa monelle neuvottelijalle. Meillä oli ainoastaan yksi tekstimuutosehdotus kaupunginjohtajan talousarvioon. Sitäkään ei meinattu käsitellä, mutta sen verran ääntämme korotimme, että se käsiteltiin. Ja hylättiin. Tärkein asia minulle ja monelle muulle oli turvata sosiaali- ja terveyspalvelut ja estää niiden tänä vuonna alettu rankan karsimisen jatkuminen. Miten kävikään?

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Esitimme tekstimuutokseksi, että "vuoden 2010 talousarvio turvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tason vähintään vuoden 2009 tasolla". Tämän mallinen teksti on muun muassa Sivistystoimen kohdalla. Kysymys oli meille ja kaikille vantaalaisille todella tärkeästä asiasta. Ilman tätä tekstiä peruspalveluja joudutaan leikkaamaan laskentatavasta riippuen 2-3 % verrattuna tähän vuoteen. Rahassa mitattuna kyse on noin 10-15 miljoonasta eurosta ellei enemmästäkin. Tänä vuonna on leikattu jo noin 15 miljoonaa. Apulaiskaupunginjohtaja on myöntänyt, että palvelut tökkii jo monella osa-alueella, mutta kun rahaa ei ole. Investointeihin rahaa kyllä löytyy. Vuoteen 2013 mennessä Vantaa on velkaa jo MILJARDIN. On tämä järjetöntä touhua. Kyllä minä investoinnit tulevaisuuteen hyväksyn, mutta kyllä ensisijaisesti täytyyi hmisistä huolehtia. Neuvottelujen jälkeen tekstiehdotuksemme kaatui Kaupunginhallituksessa äänin 14-3. Yksi ei-perussuomalainen edustaja kannatti esitystämme. Lopullisesti budjetista päättää kaupunginvaltuusto kokouksessaan ma 16.11.2009. Perussuomalaiset oli ainoa puolue, joka yritti estää sosiaali- ja terveyspalvelujen leikkaukset.

Verotus

Kokoomus esitti neuvottelulistallaan, että verotusta ei korotettaisikaan, mutta perääntyi välittömästi luultavasti siitä syystä, että sai tietää, että esitys ei menisi läpi valtuuston käsittelyssä 16.11, missä se olisi kuulemma kaatunut äänin 32-35 (Porvarit 22, PerusS 8, Kd 2 vastaan muut). Keskustan ryhmä 3 henk. tavallaan ratkaisi. Me äänestytimme verotuksen Kaupunginhallituksen käsittelyssä ja hävisimme äänin 15-2. Olemme siis ainoa puolue, joka piti kiinni vaalilupauksestaan olla korottamatta veroja.

Määrärahaneuvottelut

Neuvottelulistalla olleista määrärahaesityksistä hyväksyttiin 1.180.000 eli vain noin promille budjetin kokonaissummasta, joista meidän ajamillemme asioille 350.000. Päihdehuollon laitospalveluille 250.000 ja omaishoitajille 100.000. Muita hyväksyttyjä lisämäärärahoja olivat 100.000 vanhojen asuinalueiden keskustojen ja palveluiden kehittämiseen, 160.000 SPR:n nuorten turvatalon toiminnan varmistamiseen, vanhusten kotihoitoon 250.000, päiväkotien pihojen ja niiden turvallisuuden kehittämiseen,
75.000 kulttuurijärjestöille, 75.000 liikuntajärjestöille ja 50.000 nuorisojärjestöille. Ja 20.000 aluetoimikunnille yhtä vuosittaista lisäkokousta varten?????

Määrärahaesityksemme perustuivat valtuustoryhmämme jäsenten eri alueiden painotuksiin ja olivat pääsisällöltään seuraavat:

Määrärahan osoittaminen sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden turvaamiseksi, 5 000 000 euroa

Määrärahan osoittaminen nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi, 1 000 000 euroa

Määrärahan osoittaminen omaishoitajien aseman parantamiseksi ja kustannussäästöjen aikaansaamiseksi, 676.000 euroa

Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten terveystoimen ennalta ehkäisevään toimintaan, 300 000 euroa

Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen saatavuuden parantamiseksi, 300.000 euroa

Määrärahan osoittaminen päihdepalvelujen laitospalveluihin, 300.000 euroa

Määrärahan osoittamineni pienyrittäjyyden toimintaedellytysten parantamiseksi lisäämällä uusyritysten starttirahaa, 300.000 euroa

Määrärahan osoittamineni peruskoulujen ja päiväkotien retkitoiminnan tukemiseen, 200.000 euroa

Määrärahan osoittamineni ”Kuntouttavan yhteisöasumisen pilottikokeilu kansalaisjärjestötyötä hyödyntäen”, 88.000 euroa

Määrärahan osoittaminen seniorien tietoteknisten valmiuksien parantamiseksi kurssitoimintaan, 50.000 euroa

Tein ja viimeistelin näitä aloitteita yli 40 tuntia eduskunnassa käytettävän mallin mukaisesti. Neuvotteluissa meille ilmoitettiin, että mitään liitetiedostoina neuvottelulistalle lähetettyjä aloitteita ei käsitellä. No 16.11 on valtuuston kokous, jossa asioista lopullisesti päätetään. Seinä on jo tullut kyllä vastaan, mutta puskeminen jatkuu ja jatkuu.

Vielä terveysasemien osalta voin todeta, että tuntuu siltä, että useimmat valtuutetut eivät ymmärrä mihin Vantaa-sopimuksessa sitoutuivat. Siinähän päätettiin, että terveyspalvelut keskitetään kolmeen suureen yksikköön, mutta "kevyet lähipalvelut" turvataan olemassa olevissa tiloissa.

Valtuuston kokouksessa käytiin kiivas keskustelu siitä mitä "kevyet lähipalvelut" tarkoittavat. Ensinnäkin vasemmistopuolueet ovat ymmärtäneet, että kaikki terveysasemat säilyvät. No sehän ei pidä paikkaansa, koska Katriinan asema on jo ilmoitettu lakkautettavaksi ja liitettäväksi Martinlaaksoon. Mitä tulee "kevyisiin lähipalveluihin" niin apulaiskaupunginjohtaja kertoi, että se voi tarkoittaa esim. kirjaston tiloissa tapahtuvaa vastaanottoa terveydenhoitajan päivystyksellä. Vasemmiston edustajat ilmoittivat, että sitten he eivät ole mukana Vantaa-sopimuksessa. Näin. Tervetuloa vaan Perussuomalaisten linjoille.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Syyskuu 2009

Ihan aluksi tiedoksi, että olen nykyään eduskunnan palkkalistoilla kansanedustaja Pietari Jääskeläisen avustajana. Vantaan kaupunginvaltuustossa jatkan töitä entiseen tapaan, samoin sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Loppuvuoden toimin myös kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana. Perussuomalaisten valtuustoryhmässä jatkan varapuheenjohtajana.

Syyskuun aikana valtuustossa oli hiljaista. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa hyväksyttiin Vantaa-sopimuksen raameissa ensi vuoden talousarvio. Jätimme vastalauseen. Talousarvio johtaa palvelujen leikkaamiseen ja terveysasemien keskittämiseen. Länsimäki suljetaan ja yhdistetään Hakunilan terveysasemaan.

Hakunilan terveysaseman palvelut ulkoistetaan. En yllättyisi vaikka terveysasemaa pyörittäisi jatkossa MedOne-yritys, joka on tunnettu Peijaksen terveysaseman asiakkaiden ulkoistamisesta. Lisätietoa löytyy nettisivuiltani. Artikkeli. Yrityksen toimitusjohtaja myi noin vuosi sitten firman tanskalaiselle Addante-ryhmälle. Kauppahinta oli yli 20 miljoonaa euroa. Aika tuottoisaa toimintaa vai mitä? Mistäköhän ne voitot saatiin?

Omaishoitajien aseman parantamisesta vallitsee eduskunnassa melkoinen yksimielisyys. Viime torstain kyselytunnilla pidettiin ansiokkaita puheita omaishoitajien puolesta. Ministerit Hyssälä ja Risikko ampuivat kuitenkin toiveet parannuksista kylmän rauhallisesti alas. Viesti oli, että ei tässä nyt hetkessä saada parannuksia aikaan. Se vaatii aikaa. Kuinka monta kymmentä vuotta he tarvitsevat?? Jos todella haluttaisiin parannuksia, ne voitaisiin toteuttaa hyvinkin nopeasti, mutta ei tämän hallituksen toimesta. Jätimme Pietari Jääskeläisen kanssa omaishoitajia koskevan lakialoitteen eduskunnalle.

Helsingin keskustassa pidettiin 17.9 MetropoliAreena-niminen tilaisuus, jonka järjestäjinä olivat MTV3 ja muut mediat.Pietarin ollessa estynyt sain kunnian osallistua televisio-keskusteluun työnimeltään " Pärjääkö metropoli ilman maahanmuuttajia?

Keskusteluun osallistui maahanmuuttoministeri Astrid Thors, maahanmuuttokoordinaattori ja kaksi ulkomaalaistaustaista menestynyttä henkilöä. Tilanne oli hieman haastava, varsinkin kun maahanmuuttoasiat eivät ole olleet omalla agendallani kovinkaan korkealla. Alla kuitenkin tiivistettynä oma kantani, jonka sain melko hyvin myös mukaan keskusteluun.

Pärjääkö metropoli ilman maahanmuuttajia?

Ensisijaisesti metropolialueella kuin muuallakin Suomessa on pyrkiä työllistämään suomalaiset työttömät, varsinkin nuorisotyöttömät.

Toissijaisesti on pyrittävä työllistämään maassa jo asuvat maahanmuuttajat, joiden työttömyys on nyt esim. Helsingissä arviolta vuoden 2005 tasoa eli 23,9% (4812 työtöntä)

Kun on tehty kaikki voitava näiden henkilöryhmien osalta, voidaan työperäistä maahanmuuttoa lisätä niille toimialoille, joille tulevaisuudessa on eniten kysyntää (esim.terveydenhoito/palvelualat) niiden maahanmuuttajien osalta, joilla on koulutus tai valmiudet edellämainittuihin tehtäviin siten, että varmistetaan etukäteen kyseisten maahanmuuttajien valmiudet kotoutua

Olisi myös hyvä harkita sellaista toimintamallia, että työperäisessä maahanmuutossa luotaisiin maahanmuuttaville tai sitä harkitseville hyvät valmiudet muuttaa Suomeen työntekoon jo lähtömaassa.Tämä toteutettaisiin siten, että näille henkilöille järjestettäisiin ennen varsinaista muuttoa lähtömaassa suomen kielen koulutusta, perehdytettäisiin Suomen kulttuuriin ja opiskeltaisiin tulevalle alalle.

Näin edistettäisiin maahanmuuttajien työllistymistä ja valmiuksia selvitä Suomessa. Tietyt yritykset ovat jo omaksuneet esitetyn toimintamallin ja siitä olisi hyvä ottaa oppia.

Maahanmuuton osalta tärkeimmät asiat ovat:
- varmistaa riittävät resurssit maahanmuuttajien nopeaan kotouttamiseen
- riittävän suomen kielen opetuksen järjestäminen kaikille maahanmuuttajille
- tarvittavan koulutuksen järjestäminen ja koulutuksen linkitys suoraan työelämään
työttömyyttä ennalta ehkäisevien toimenpiteiden kehittäminen

Poimintoja

Tilastojen mukaan suurin osa maahanmuutosta on perheiden muuttoja ja yhdistymistä.

Maahanmuuttajien työttömyys on noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna.

Edes asiantuntijat eivät osaa ennustaa paljonko maahanmuuttajia Suomessa tarvitaan.

Vuoden 2008 aikana vain yksi kuudesta kotouttamiskoulutuksessa olevasta maahanmuuttajasta sai töitä yleisiltä markkinoilta pääkaupunkiseudulla, yhteensä koulutuksessa oli 15 611 maahanmuuttajaa

Maahanmuuttaja saa odottaa useita kuukausia työvoimaviranomaisen tapaamista

Maahanmuuttajien työttömyysaste on noin 20 %. Maahanmuuttajissa on arviolta 20 000 henkilön työvoimareservi (v.2007), vuonna 2009 arviolta 25 000 henkilön työvoimareservi (oma arvio)

Työttömistä maahanmuuttajista 76 prosentilla on hyvä tai erinomainen työkyky

Maahanmuuttajia olisi valmis vastaanottamaan lisää 45 % suomalaisista, 44 % ei ottaisi heitä lisää

Vuonna 2008 ulkomaalaisia oli Suomessa 142 256, joista puolet pääkaupunkiseudulla. Heistä venäläisten osuus oli n.20%, virolaisten n. 16%, ruotsalaisten n. 6%, somalialaisten n 3%. Muut TOP 10 kärkimaat olivat Kiina, Thaimaa, Saksa, Turkki, Iso-Britannia ja Irak. IVY-kansalaisia oli Suomessa 29 990, EU:n vanhoista jäsenmaista 22 786 ja uusista jäsenmaista 29 088. IVY- ja EU- maista tulevia asuu Suomessa siis yhteensä 81 864 eli 57,1 % kaikista maahanmuuttajista.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Elokuu 2009

Perussuomalaiset eivät hyväksyneet Vantaa-sopimusta

Vantaa-sopimus on demokratian irvikuva. Kabineteissa tehty Vantaa-sopimus on valtuustokauden merkittävin sopimus. Se sitoo valtuustoa ja sopimuksen allekirjoittaneita valtuustoryhmiä koko valtuustokauden. Sopimuksen sisällöstä kuten verotuksen kiristämisestä, peruspalvelujen leikkauksista ja investoinneista ei ole lainkaan käyty avointa kansalaiskeskustelua. Sopimusta ei ole käsitelty edes valtuustossa.

Perussuomalaiset eivät hyväksy, että kansalaisten perusturvan ja hoitopalvelujen rahoitusta leikataan valtuustokauden aikana asukasta kohden peräti kymmenesosalla. Määrä on suuruudeltaan yli kolmasosa vanhus- ja vammaispalvelujen menoista. Pidämme myös epäoikeudenmukaisena, että sosiaali- ja terveyspalvelujen "tuottavuuden kasvu" tulisi suunnitelmien mukaan olla peräti kaksinkertainen muihin kaupungin toimialoihin verrattuna. Nykyisistä kahdeksasta terveysasemasta jäänee jäljelle vain kolme.

Perussuomalaiset eivät hyväksy Kunnallisveroäyrin nostoa 0,5 prosentilla eivätkä kiinteistöveron nostoa. Vanhojen puolueiden huonon taloudenpidon aiheuttamat ongelmat - Vantaa on asukasta kohden Suomen velkaisin kunta - maksatetaan laman tultua kuntalaisilla.

Perussuomalaisten vaihtoehto taloustilanteen parantamiseksi ja peruspalvelujen leikkauksille oli myydä kaupungin maaomaisuutta ja vähemmän tärkeitä kiinteistöjä, vähentää byrokratiaa ja puoluerahoitusta sekä kaupungin henkilöstön vapaaehtoisten palkattomien vapaiden toteuttaminen. Muut puolueet valitsivat veronkorotukset, peruspalvelujen rahoituksen heikentämiset ja palveluverkoston supistamiset.

Perussuomalaiset haluavat jatkossakin puuttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja
tuoda ne esille kansalaiskeskusteluun. Sopimuksen allekirjoituksen jälkeen
Perussuomalaiset on ainoa ryhmä, joka voi esittää selkeän poliittisen vaihtoehdon Vantaalla. Vantaa-sopimus sitoo muut puolueet aina kokoomuksesta vasemmistoliittoon vain yhteen vaihtoehtoon.

Vantaalla 4. syyskuuta
Perussuomalaisten valtuustoryhmä
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kesäkuu 2009

Tässä 1.vuosipuoliskon tilinpäätökseni toiminnastani kaupunginvaltuutettuna.

Esitin ja äänestytin kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvien leikkausten hylkäämistä ja rahojen ottamista suurinvestoinneista, mutta kannatusta sain vain toiselta perussuomalaiselta lautakunnan jäseneltä. SDP-Kokoomus-Vasemmisto-akseli hyväksyi kaikki leikkaukset. Luettelon näistä käsittämättömistä ”säästötoimenpiteistä”, löydät tästä

Valmistin Perussuomalaisten sosiaali- ja terveyspoliittisen ohjelman, jonka tärkein tavoite on turvata sosiaali- ja terveyspalvelut ja muut peruspalvelut lähellä ihmistä ja estää näiden palveluiden yksityistäminen - palvelut on tuotettava ensisijaisesti kunnan toimesta

Toimin välittäjänä vantaalaisten asukaspuistojen lakkautusuhan alla - niiden toiminta saa jatkua.

Tein valtuustoaloitteen omaishoitajien aseman parantamiseksi - sen allekirjoitti 22 valtuutettua.

Sain valtuutettu Mika Niikon esityksen pohjalta tuplattua Korson Ruoka-avun avustuksen.

Jätin eriävän mielipiteen Länsimäen ja Hakunilan terveysasemien yhdistämisestä.

Jätin eriävän mielipiteen päihdekuntoutujien asiakasmaksujen nostamisesta - ei pidä rangaista niitä ihmisiä, jotka pyrkivät pääsemään takaisin raittiiseen elämään.

Tein aloitteen Vantaan Perussuomalaisille nimienkeräyksen aloittamisesta neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämiseksi Vantaan ja Helsingin yhdistymisestä.

Nimienkeräys käynnistettiin 30.5. Vantaalaisten äänestäjien on saatava itse päättää mahdollisesta liittymisestä Helsinkiin. Niin isoa päätöstä ei voida jättää poliitikkojen tehtäväksi, kun hyvin tiedetään, että monilla päättäjällä on yhdistymisessä kyseessä vain omien tai puolueen etujen ajaminen. Jos Vantaa ja Helsinki yhdistyvät niin Vantaan asioista päättävät jatkossa Helsingin herrat.

Yhteenvetona voin todeta, että olen todella tyytyväinen kaikkien perusuomalaisten valtuutettujen ja luottamushenkilöiden toimintaan. He ovat tehneet paljon työtä ja monia hyviä aloitteita. Olisin itse halunnut saada paljon enemmän aikaan, mutta vanhojen puolueiden muuri oli edessä.

Todella ihmettelen, että ne puolueet, joiden käsittääkseni tulisi ajaa sitä ”pienen ihmisen” asiaa eivät käytännössä näin toimi. Tämä työ on jäänyt perussuomalaisille ja me tulemme sitä työtä jatkamaan, jotta ihmisten perusturvallisuus asetettaisiin aina etusijalle.

Toivotan Sinulle oikein mukavaa kesää!
----------------------------------------------------------------------------------------------

Huhtikuu/2009

1. Omaishoitajien aseman parantaminen - aloitteelle 22 valtuutetun kannatus
Teimme yhdessä valtuutettu Eero Väätäisen kanssa valtuustoaloitteen omaishoitajien aseman parantamiseksi. Sen allekirjoitti jopa 22 valtuutettua, vaikka isot puolueet ovat ajamassa tälle vuodelle leikkauksia omaishoidontukeen. Se sai kannatusta myös muilta valtuutetuilta, joista kuitenkin moni oli estynyt allekirjoitamaan itse aloitetta, johtuen omasta tai ryhmän sitoutumisesta kaupunkihallituksen tekemään 0,5 milj. euron leikkausesitykseen.

Aloitteessa esitimme seuraavat parannukset:

1. omaishoidontukea nostettava jokaisessa maksuluokassa 100 euroa/kk
2. omaishoidonpiirin pääsevien määrää on nostettava 100 omaishoitajalla (nyt 830)
3. kaikille omaishoitajille tulee taata lakisääteiset vapaat
4. lakisääteisten vapaiden lisäksi omaishoitajille 8 tunnin kuukausittainen virkistysvapaa
5. omaishoidon saamisen kriteereitä ei saa tiukentaa

Vantaan Sanomissa antamani vaalilupauksen olen nyt täyttänyt, mutta pääasia on saada esittämämme parannukset toteutettua. Omaishoitajien tekemä työmäärä on sama kuin koko sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilökunnan tekemä työ.

2. Sosiaali- ja terveydenhuollosta ollaan leikkaamassa huimat 34 milj.euroa

Toteutuessaan leikkaukset romahduttaisivat koko sosiaali- ja terveyshuollon palvelukyvyn. Tätä ei voi hyväksyä missään olosuhteissa! Tulemme edellyttämään että kaikki kaupungin investoinnit laitetaan tiukkaan tarkasteluun, joista on löydyttävä säästöjä. Tähän mennessä ei ole vielä esitetty juuri mitään.

Tosiasia on, että pääasialliset syyt leikkauskierteeseen ovat Vantaan yli-investoinnit, huima velanmäärän kasvu ja siitä johtuvat kustannukset. Ajattelevatko päättäjät enää ollenkaan ihmistä? Ei. Tärkeintä on saada hieno promenaadi Keimolan asuinalueelle, yli 2 miljoonaa maksava parkkihalli kaupungintalon alle ja helsinkiläisillle suora raideyhteys lentoasemalle, josta Helsinki ei maksa penniäkään.

3. Saimme Korson ruoka-avun järjestöavustuksen tuplattua

Ennen lautakunnan järjestöavustusten käsittelyä esitimme Korson ruoka-apupalvelun nostamista esitetystä 2000 eurosta 7500 euroon. Valtapuolueet tekivät päätöksen ns. kompromissiehdotuksen nimissä, joka oli 4000. Laitoin asian äänestykseen, jonka hävisin äänin 11-5 demareiden ja kokoomuksen ryhmäpäätöksien edessä. Avustus on mitätön. Eräs henkilö totesi minulle, että sinun tulee Juha osata tehdä kompromissejä ja alistua. Sanoin, että ei tule kuulonkaan, ei tullut nyt eikä tule jatkossakaan. Perussuomalaiset eivät ole tulleet politiikkaan alistuakseen vaan ajamaan rohkeasti muutosta nykymenoon.

4. Muut asiat
a) Valtuustossa pidetään kauniita puheita, me vaadimme tekoja ja arvovalintoja
b) Velkatilannetta vähätellään - pahimmillaan lainakorkoja maksetaan veroja nostamalla
c) Ensimmäiset leikkauspäätökset tuotiin lautakunnalle tiedoksi - kaupunginhallitus päätti
d) Länsimäen terveysasema säilytettävä! Hakunilan terveysasema on jo nyt tukossa
e) Jätin eriävän mielipiteen päihdekuntoutujien asiakasmaksujen nostosta
f) Perussuomalaiset jalkautuvat - Soini Myyrmäen paalutorilla la 30.5 klo (10-11)
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Maaliskuu/ 2009

Vantaan asukaspuistot lakkausuhan alla - asukasyhteisön esimerkillinen toiminta poisti uhan

Vantaan sivistystoimi teki Haikon kartanossa pidetyssä talousseminaarissa 9.-10. maaliskuuta kaupunginhallitukselle esityksen toimenpiteistä 2%:n lisäkarsinnaksi v.2009 talousarvioon. Sivistystoimen ”laajalla” leikkauslistalla olivat Vihertien, Korson ja Nissaksen asukaspuistot.

sukaspuistotoiminnan lakkautusuhka sai Nissaksen asukasyhteisön ja sidosryhmät raivon partaalle. He ottivat minuun ja muutamaan muuhun valtuutettuun yhteyttä.

Esitin, että he keräisivät mahdollisimman kattavan adressin ja itse muokkaisin yhden sivun tiiviin vetoomuksen jaettavaksi kaikille valtuutetuille. Asukasyhteisö keräsi muutamassa päivässä yli 300 nimeä sisältävän vetoomuksen. Mahtavaa!

Sivistystoimen ylin virkamies, apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth vakuutti minulle, että Nissaksen eikä muitakaan asukaspuistoja ei olla lakkauttamassa, koska sillä ei saavutettaisi mitään säästöjä. Luotan apulaiskaupunginjohtajan lupaukseen ja siihen, että Nissaksen asukaspuiston arvokas toiminta voi jatkua.

Vantaa saa asukaspuistotoiminnan ansiosta huomattavat säästöt vähentyneen päiväkotihoitotarpeen ansiosta. Asukaspuiston turvaverkostossa äidit ja perheet tukevat toisiaan eivätkä tarvitse niin usein kaupungille kalliiksi tulevia kunnallisia tukipalveluja kuten kodinhoitajaa tai perhetyöntekijää.

Yhteisessä arjessa perheiden avuntarpeet huomataan helpommin ja nopeammin kuin päiväkodissa tai koulussa. Näin avuntarvitsijat pystytään ohjaamaan ajoissa oikean avun piiriin ja samalla ennaltaehkäistään pitkäaikaisen ja kalliimman hoidon tarvetta. Asukaspuisto on koko alueen yhteisöllisyyden sydän, joka toimii tiiviissä yhteyistyössä neuvolan, päiväkodin ja Hevoshaan koulun kanssa.

Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusopetus jätettävä pois leikkauslistalta

Perussuomalaiset ovat tehneet selvän linjauksen Vantaan heikossa taloustilanteessa ja leikkauspaineiden keskellä. Me emme hyväksy peruspalveluihin kohdistuvia leikkauksia.

On käsittämätöntä, että kun peruspalvelujen tarve kasvaa, ne ovat ensimmäisten joukossa leikkauslistalla. Seuraava vaihe on se, että palveluja ei enää tuoteta kunnan toimesta vaan niitä ulkoistetaan ja yksityistetään yhä enenevässä määrin. Tämä johtaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Ne, joilla on varaa maksaa yksityisille tai palvelusetelistä saavat palvelua ja muut saavat jonottaa kunnalliseen palveluun hoitoon, koska resursseja ei ole riittävästi

Vantaan itsenäisyyden menettämisen ensimmäinen askel on otettu

Vihreät, Kokoomus, Rkp ja keskustaryhmät runnoivat läpi ehdotuksen, joka on ensimmäinen askel kohti Helsingin ja Vantaan yhdistymistä. Perussuomalaisten vastustivat hanketta viimeiseen asti, mutta päätös syntyi äänin 37-30. Vaikka nyt päätettiin vasta selvittää yhdistymisen hyödyt ja haitat niin on selvää, että tämän ”puolueettoman” tutkimuksen lopputulos on jo selvillä. Hyödyt saadaan näyttämään haittoja suuremmiksi kun suuren mittakaavan laskennallisia säästöjä painotetaan selvitystuloksissa.

Terveyspalvelut tullaan keskittämään yhä suurempiin yksiköihin. Samoin päivähoito ja opetus. Lähipalvelut lakkautetaan ja palveluverkostoa supistetaan. Vantaalaiset saavat tulevan Suur-Helsingin valtuustoon eri arvioiden mukaan 10-25 valtuutettua. Tämä merkitsee sitä, että vantaalaiset eivät itse pysty jatkossa Vantaan etuja ajamaan vaan Vantaan tulevaisuus ja kehitys jää Helsingin herrojen päätösten armoille. Olen ehdottomasti sen kannalla, että yhdistymispäätös alistetaan vantaalaisten päätettäväksi kansanäänestyksellä seuraavien eduskuntavaalien yhteydessä.
....................................................................................................................................

Helmikuu/2009

1. Terveyskeskusten lakkauttamiset taas esillä

Sosiaali- ja terveyshuollolle on esitetty Vantaan heikon taloustilanteen johdosta vaatimus leikata menoja lähes 10 miljoonaa euroa. Siis tilanteessa, jossa rahaa tarvittaisiin lisää ihmisten peruspalvelujen turvaamiseksi.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Eija Grönfors (sdp) väläytti Vantaan Sanomissa taas kerran säästökohteeksi terveyskeskuksia. Kuntalaisten tärkeimmäksi arvostamat palvelut keskitettäisiin kauemmas.

Halutaanko Vantaalle luoda uusi megasairaanhoitokeskus tyyliin HUS, josta saadut kokemukset osoittavat, että palvelut eivät pelaa, jonot ovat sietämättömät ja huonon johtamisen vuoksi henkilöstön viihtyminen on alhainen. Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee säilyttää lähellä ihmistä. Terveyskeskusten nykyisen verkoston säilyttämisen kannalla oli Vantaan vaalikoneen perusteella 9 lautakunnan 17 jäsenestä. On mielenkiintoista seurata pitävätkö he sanansa ja äänestävät EI terveyskeskusten lakkauttamisille.

2. Terveydenhuollon asiakasmääriä vähennetään mittareilla

Peijaksen terveyskeskuspäivystyksestä vastaava MedOne on onnistunut leikkaamaan hoitoa tarvitsevia potilaita tehokkaasti ns. ”seulonnan avulla”. Se tarkoittaa lyhyesti: jos et ole hengenvaarassa, niin mene kotiin. Palvelun tehokkuutta on parannettu mittaamalla odotusaika ilmoittatumishetkestä alkaen, kun oikea menetelmä olisi mitata se tietysti saapumisajasta.

Vantaan kaupunki on oivaltanut MedOne:n esimerkin viitoittamalla tavalla miten asiakasmääriä saadaan vähennettyä - nostetaan mittareita, joilla sairauden vakavuus määritellään. Kotihoidontarpeen osalta toimintakykyä ja muistikykyä määrittäviä mittareita on nostettu, jotta palvelun antamisen tarvetta saadaan vähennettyä.

Totesin lautakunnassa, että eihän se sairaus helpota mittareita säätämällä vaan te pyritte taas leikkaamaan sairaanhoidon tarpeessa olevien vanhusten määrää keinotekoisesti. Ei kommentteja. Palvelujen tarpeen määrittämisessä ollaan menossa siihen, että ensin määritetään kuinka monta paljon palveluja halutaan vähentää ja sen jälkeen asetetaan mittarit siihen asentoon, että ”säästöt” toteutuu.

3. Suurinvestoinnit asetettu perusturvallisuuden edelle

En ole vielä kuullut valtuustossa tai lautakunnassa sanaakaan siitä, että suurinvestoinnit mitoitettaisiin uudestaan siten, että peruspalvelut voitaisiin turvata. Itse kannatan Kehä III:n parannustöitä ja Marja-Vantaan sekä Kehäradan rakentamista, mutta en peruspalvelujen hinnalla. Kyllä täytyy osata asettaa asiat tärkeysjärjestykseen.

Itselläni peruspalvelujen turvaaminen tiukassa taloustilanteessa on tärkeämpää
kuin esimerkiksi uusille asukkaille suunnattujen projektien toteutus nykyisten asukkaiden perusturvallisuuden hinnalla. Nyt on kysymys arvovalinnoista. Kehäradan rekentaminen maksaa 36 miljoonaa euroa jokaisen seuraavan viiden vuoden ajan. 36 miljoonaa per vuosi! Ja tuskin tuossa summassa on kaikki kustannukset. Tässä taloustilanteessa suurinvestointeja ei voida jättää säästöleikkausten ulkopuolelle.
.....................................................................................................................................................................

Tammikuu/2009

1. Keskustan sitoutumaton valtuutettu siirtyi Perussuomalaisten riveihin

Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmä kasvoi yhdellä, kun Timo Auvinen (kesk.sit.) liittyi perussuomalaisten valtuustoryhmään. Vantaalla on nyt siis 8 hengen valtuustoryhmä. Uuden tilanteen myötä neuvottelimme itsellemme kaksi uutta lautakuntapaikkaa ja lisäpaikan kaupunginhallitukseen. Perussuomalaiset ovat nyt valtuuston 4. suurin ryhmä ja yhden paikan päässä vihreistä, joilla on 9 hengen ryhmä. Perusuomalaiset luottamushenkilöt eri lautakuntiin ja muihin luottamustehtäviin valittiin 26.1.2009. Itse toimin sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaisena jäsenenä.

2. Bussivarikon tulo Kuusijärven uhkaksi on estettävä

Perussuomalaiset tulevat tekemään kaiken mahdollisen, jotta suunniteltua bussivarikkoa ei sijoiteta Kuusijärven läheisyyteen. Kuusijärvi on meille vantaalaisille elintärkeä virkistysalue, jonka suhteen ei voida ottaa minkään asteen ympäristöriskejä. Saamme varmasti tukea muilta perussuomalaisilta valtuutetuilta, mutta tarvitsemme myös laajaa tukea muiden puolueiden edustajilta. Tämä asia on nyt kerta kaikkiaan saatava pois päiväjärjestyksestä.

3. Perussuomalaiset vastustavat yksimielisesti Vantaan liittämistä Helsinkiin

Vantaan yhdistämistä Helsinkiin ajetaan kuin härkää pyssyyn. Yhdistymisen hyödyt ja haitat halutaan selvittää. Vastustan selvityksen tekemistä, ellei siihen oteta myös Espoota ja Kauniaista mukaan.

On aivan selvä, että jos selvitystyöhön lähdetään niin se on samalla ensimmäinen askel kohti yhdistymistä. En ole vielä sellaista selvitystä nähnyt, jossa ei lähtökohtaisesti tähdättäisi tiettyyn tulokseen. Tässä tapauksessa kaupunkien yhdistymiseen. Asiaa ajavat voimakkaasti henkilöt, joilla on kytköksiä Helsinkiin ja omia etuja ajettavanaan.

Tosiasia on se, että Helsingissä asuisi kuntaliitoksen jälkeen 3/4 alueen asukkaista. Olemmeko valmiit luovuttamaan suurimman osan itsenäistä päätöksentekoa Helsingin herroille? Samalla peruspalveluita keskitettäisiin yhä suurempiin yksiköihin kauemmas asukkaista. Lähipalvelut on turvattava. Vantaan itsenäisyys on säilytettävä. Kaupunkien välinen yhteistyö on sujunut ihan hyvin ilman kuntaliitosta. Liitosta kannatta 56% helsinkiläisistä, mutta vain 30% vantaalaisista. Tämä osoittaa erinomaisesti, että Helsinki näkee hyötyvänsä kuntaliitoksesta ylivoimaisesti eniten. Meillä on jo yksi EU ja toista ei Suomeen tarvita.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Joulukuu/2008

1. Vantaan Perussuomalaiset neuvottelivat hyvät lautakuntapaikat

Vantaan Perussuomalaiset eivät antaneet tuumaakaan periksi neuvotteluissa kaupunginvaltuuston lautakuntapaikoista. Valtapuolueet tarjosivat aluksi 8 lautakuntapaikkaa ja hiillostivat Perussuomalaisten neuvotteluryhmää kaikin mahdollisin keinoin sopimuksen allekirjoittamiseksi.

Tiukkojen neuvotteluiden jälkeen tarjous nousi vaihe vaiheelta 11 merkittävään lautakuntapaikkaan. Lisäksi Perussuomalaiset saavat Vantaan kaupunginvaltuuston

2. varapuheenjohtajan paikan vuodelle 2009 ja paikan kaupunginhallituksesta. Myös muita luottamushenkilöpaikkoja tuli sopimuksen myötä. Politiikkaan kuuluu tiukat neuvottelut, mutta meille jäi kyllä sellainen näkemys, että meitä ei otettu aluksi tosissaan. Kun selvisi, että osaamme laskea ja neuvotella niin suhtautuminen muuttui täysin. Teimme selväksi, että me olemme tulleet tekemään politiikkaa tosissaan ja ammattitaidolla. Meillä ei ollut varaa pettää äänestäjiemme näissä neuvotteluissa.

Neuvottelutulos antaa meille todellisen mahdollisuuden vaikuttaa ja muuttaa Vantaan asioita parempaan suuntaan yhteistyössä muiden puolueiden kanssa, totesivat Perussuomalaisten pääneuvottelijat Pietari Jääskeläinen ja Juha Malmi. Perusuomalaiset luottamushenkilöt eri lautakuntiin ja muihin luottamustehtäviin valitaan tammikuun alkupuolella.

2. Suomen hallitus ei kunnioita kansan mielipidettä

Hallitus aikoo toteuttaa suunnittelemansa veronkevennykset 870 miljoonaa euroa. Siis 870.000.000 euroa. Pääperusteena on se, että kansalle pitää antaa lisää rahaa kulutettavaksi tuotteisiin, jotta kotimainen kysyntä pitää mahdollisimman monen yrityksen pystyssä. Tämä linjaus ei tosin huomioi sitä, että monet yritykset ovat jo useiden vuosien ajan tehneet huipputuloksia ja jakaneet superbonuksia johdolleen ja omistajilleen. Nyt kansan pitää auttaa näitä yrityksiä saavuttamaan edes vähäsen voittoa. Mitä voittorahoille on tapahtunut? Ovatko ne hävinneet kuin tuhka tuuleen? Kaatuuko yritys heti jos 10 hyvän vuoden jälkeen tulee yksi tappiollinen vuosi? Eikö yriitysten ja pankkien pidä varautua huonoihin päiviin laittamalla osan voitoista säästöön niinkuin kuluttajienkin pitää tehdä?

Juuri tehdyn tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista (56%) olisi valmis luopumaan tuloveron kevennyksistä, mikäli se raha käytettäisiin kansalaisten peruspalvelujen turvaamiseen. Hallitus ei varmaan pitänyt tällaisesta tutkimustuloksesta. Teettävät varmaan pikapuoliin uuden tutkimuksen, jossa todetaan, että kyllä kansa sittenkin veroalennukset mielellään vastaan ottaa.

Tutkimuksistahan saadaan ulos juuri sellainen tulos kuin halutaan, kun vaan asetetaan kysymys oikeaan muottiin. Itse olen sitä mieltä, että yhteiskunnan varojen käytöstä tulisi nykyisessä tilanteessa järjestää kansanäänestys. Nyt ei voi edes perustella kansanäänestyksen eväämistä sillä perusteella, että kyseessä on kansalaisen kannalta liian vaikea kysymys ratkaistavaksi.

3. Mitä veronkevennyksiin käytettävän rahan hinnalla saisi aikaiseksi Vantaalla?

Vantaan osuus jo päätetyista ja suunnitteilla olevista veronkevennyksistä on noin 70 miljoonaa, jos raha jaettaisiin suoraan kunnan käytettäväksi. Mitä saisi 70 miljoonalla eurolla Vantaalla?

- eläkeläisten kunnallisvero voitaisiin alentaa 10 prosenttiin nykyisestä 18,5%:sta, kun eläke alle 1500 euroa kk
- toimeentuloturvaa voitaisiin nostaa 35%, koska sen ostovoimasta on viimeisen 10 vuoden aikana hävinnyt 35%
- terveydenhoitoon voitaisiin palkata välittömästi 250 pätevää henkilöä turvaamaan palvelujen laatu ja saatavuus
- vanhustenhoitoon voitaisiin palkata 100 työntekijää turavaamaan vanhainkotien asukkaiden riittävät ruokailu- ja ulkoilumahdollisuudet
- omaishoidontukea voitaisiin nostaa 100e/kk kautta linjan ja tuensaajien määrä voitaisiin kaksinkertaistaa
- kaikille eläkeläisille voitaisiin antaa oikeus ilmaiseen liikkumiseen julkisilla kulkuvälineillä ja sama oikeus myös opiskelijoille opiskeluaikoina klo 7.00-16.00 välillä
- lapsiperheille voitaisiin antaa 20 euron ja yksinhuoltajille 30 euron lapsiperhetuki kuukaudessa per lapsi (0-17v.)

Näiden mainittujen peruspalvelujen parannusten hinnaksi tulisi 73,9 miljoonaa euroa eli suurin piirtein se sama summa, joka nyt jaetaan hyvätuloisille isosetelisinä ja pienituloisille kolikkomuotoisena veronalennuksena. Nämä peruspalvelujen parannukset eivät ole pelkkiä kustannuksia. Investointi ihmiseen harvoin on kustannus. Merkittävät säästöt syntyvät laitoshoito- ja sairauspäivistä, kun ihmiset pääsevät nopeammin laadukkaampaan hoitoon, saavat liikuntaa ja voivat yleensäkin paremmin. Kaikki voisi siis olla toisin, jos päättäjät laittaisivat ihmisen tarpeet etusijalle. Perussuomalaislla riittää töitä.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Marraskuu/2008

1. Vantaan päiväkodeille asetettiin hankintakielto (mm.piparkakut)

Minä ja muut Vantaan Perussuomalaiset olimme tyrmistyneitä Vantaan varhaiskasvatuksen johtoryhmän päätöksestä asettaa päiväkodit hankintakieltoon. Tämä olisi merkinnyt sitä, että lapsilta olisi jääneet piparkakut leipomatta. Otin yhteyttä 14.11 paivähoidon kehittämispäällikkö Jarmo Lounassaloon, joka vahvisti asian, mutta kertoi että päätös voidaan peruta.

Ilmoitimme 17.11, että Perussuomalaiset tulevat toimittamaan kaikille päiväkodeille lasten jouluilon kannalta oleelliset piparkakkutaikinat perussuomalaisten aktiivien toimesta suoraan päiväkoteihin. 17.11 valtuuston talousarviokäsittelyssä päiväkodit saivat 200.000 euron lisämäärärahan. Näyttää siltä, että pystymme vaikuttamaan asioihin jo ennen valtuustokauden alkamista, kunhan laitamme kovan kovaa vastaan.

2. Hakunilan uimahallia ei vuokrata yksityiselle elämyskylpyläprojektiin

Vantaan valtuusto päätti talousarviokokouksessaan 17.11, että Hakunilan uimahalli säilyy tavallisten kansalaisten uimahallina. Hakunilan uimahallin remonttiin on varattu rahat vuodelle 2011(1,1 milj.euroa). Tätä päätöstä täytyy kunnioittaa. Mikäli yksityistämis/vuokraus-hanke olisi toteutettu niin uimahallista olisi tullut rikkaiden suosima kylpylä. Nyt se säilyy tavallisten ihmisteen kohtuuhintaisena uimakeitaana.

3. Omaishoitajille ei annettu budjetissa taaskaan mitään

Huolimatta siitä, että hallituspuolueiden puheenjohtajat olivat yksimieliä kuntavaalitenttien aikana omaishoidon ja omaishoitajien aseman parantamisesta niin asian hyväksi ei ole taaskaan tehty yhtään mitään. Vantaalla tietyt puolueet esittivät 600.000 euron rahoitusta omaihoitajatilanteen helpottamiseksi, mutta hävisivät äänestyksen selvin numeroin. Täytyy kyllä ihmetellä tätä tilannetta. Vaalikampanjan aikana keskustelin tuhansien ihmisten kanssa, joista monet ottivat esille omaishoidon kurjan tilanteen. Monet näistä ihmisistä olivat suorastaan raivoissaan ja epätoivossa. He eivät enää kauan jaksa. Vapaapäiviä ei voi pitää, kun ei saa sijaishoitajia. Meillä on kohta edessä tilanne, jossa kunnat suurten säästöjen maksimoimiseksi aiheuttavat tilanteen, jossa laitoshoidon tarvitsijoita on kaksi. Sekä omaishoitaja että hoidettava. Lasku on kallis. Millä se maksetaan?

4. Perussuomalaisilla hyvä ja yhteistyökykyinen valtuustoryhmä

Perussuomalaisten valtuustoryhmässä vallitsee hyvä henki. Saimme kansalta ison luottamuksen ja samalla ison vastuun. Olemme valmiit kantamaan tämän vastuun ja pyrimme edistämään arvojemme mukaista politiikka , jonka pohjana on rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys. Ihminen on unohdettu. Tähän täytyy saada muutos. Tiedoksenne päätökset, jotka tehtiin valtuustoryhmän järjestäytymiskokouksessa 12.11.2008:

1) Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajaksi valittiin Pietari Jääskeläinen, varapuheenjohtajaksi Juha Malmi ja sihteeriksi Johanna Jurva
2) Mainitut henkilöt sekä Vantaan Perussuomalaisten puheenjohtaja Arja Niemelä aloittavat neuvottelut muiden puolueiden valtuustoryhmien edustajien kanssa
3) Neuvotteluiden tavoitteena on perussuomalaisten kannalta optimaalinen neuvottelutulos koskien hallitus- ja lautakunta- sekä muita luottamushenkilöpaikkoja
4) Neuvottelujen pääperiatteena on, että kaikkien kanssa neuvotellaan eikä mikään yhteistyökuvio ole etukäteen poissuljettu
5) Lopulliset päätökset mahdollisesta yhteistyöstä muiden puolueiden kanssa tekee valtuustoryhmä neuvotteluprosessin tulosten pohjalta